Mä vihaan tyhmiä ihmisiä. Siis ihan oikeesti vihaan! Kaikki ei oo sitä kokoa aikaa tai oikeestaan harvemmat, mut kun ne on, niin...  Ja olen ite kans välil, mut sillon saa kans vihata mua. Ja miks tämmönen avaus, no! Olin Nipan kans lenkil ja mehän tehdään nyt rauhallisia lyhyitä lenkkejä. Kattelin tos pyörätiel ympärilleni, et ei näy ketään, et pikaseen soitan äiteelle. Eiköst kuitenkin yks ukko ollu hakees postii ja flattiuros vapaana. Mä en saanu kännykkää taskuun tumput kädessä, enkä täten kunnon otetta hihnasta. Mitään muuta ei onneks tapahtunu, ku et se flatti tuli kuonopitkän Nipan kuonoon kii, mut Nipa reagois taas mun kyrsiintymiseen ja pärräs vähän. Ja mitä tekee tää ukko, yrittää epätoivosesta saada koiraansa kii ja sit ku saa, ni ei ees pahottele! Prkl!  Opeta täsä sit oma koira reagoimattomaks toisii koirii kohtaa... Kuten sanoin, mä vihaan tyhmii ihmisii...

Nipan kanssa ollaan nyt yritetty elää mahd. rauhallisest. Jälleen kerran helpommin sanottu ku tehty. Tosin mun ei oo helppo ees sanoo tota, ku tiedän sen mahdottomuuden.. Toinen sohva ollaan käännetty seinää päi, ettei Nipa menis sille hyppimään (tosin ekana iltana jo kiipes sin..), toinen onkin matalampi, et pääsee astumal siihen. Sit haettiin keittiön oveen koiraportti, et saa Nipan suljettuu sin ku ei olla kotona. Lenkkejä pyrin tekee kolme päiväs, semmosii puolen tunnin, plus tietty pissatukset. Huomenna pitäis puolittaa rimadyl annos seuraavaks 10 päiväks ja sit se loppuu. Mä niin toivon, ettei Nipa enää ontuis sen jälkee...