Voi miten ihania ilmoja nyt onkaan ollut! Tosin ainainen tuuli viilentää ikävästi, mutta muutoin aivan ihania ulkona liikkumisilmoja!

Keskiviikkona käytiin Nipan kanssa taas vesijumpassa ja Tanja kehui Nipan liikkeen olevan rytmillisesti parempaa vedessä kuin edellis kerralla. Selkä ei myöskään hierottaessa tuntunut mitenkään pahasti jumiutuneelta. Kiikkulautaharjoitusta ei enää tehty, kun siinä Nipa oikein liioitellusti varoi jalkaa, kun tiesi, että sitähän siinä treenataan. Niinpä Tanja kaivoi esille puolikkaan jumppapallon. Ihmeen helpolla Nipan etutassut sai sen päälle ja Nipa jopa seisoikin niin vielä suht nätisti.  Harjoituksen oltua ohi ja päästettyäni Nipan pois pallon päältä, tämä rupesikin häntä heiluen touhuamaan pallon kimpussa. Raukka pieni luuli, että se on boomerpallo, kun kotona on sellainen sininen ja tämäkin oli sininen. Hassu.Reidet mitattiin taas, kun olin sitä mieltä, että leikatun jalan lihakset on kasvaneet ja olihan jalkojen välinen ero sentin pidempi kuin Anun suorittaessa mittaus.  Kotiin saatiin tehtäväksi kahdeksikkoa, aika tiukkaakin semmoista sekä peruuttamista. Luonnollisesti edelleen mäkikävelyä sekä metsäkävelyä ja sinne veteen pitäisi saada.. Kahdeksikon sekä peruutuksen olen ajatellut opettaa ihan tempuiksi, niin on mielekkäämpää mulle ja Nipalle. Kahdeksikko tapahtuu mun jalkojen välistä pujotteluna ja peruutuksen ajattelin opettaa TOKO-kisoja silmällä pitäen..

Torstaina oli viimeistä kertaa ohitustreenit Naantalissa. Meni tosi hyvin ja vähentelinkin nameja jo ohituksissa, kun olivat suht helppoja Nipalle. Nyt vaan tarttis harjoitella lisää täällä kotikulmilla ja laittaa Kaisalle sitten parin viikon päästä mailia miten on mennyt.

Torstaina talloin jäljen peltoon aika kovalla tuulella. Tein aika loivan kulman suht loppuun ja annoin jäljen vanheta puoltoista tuntii. Nipa jäljesti ihan kivasti, mutta kulmassa tuuli selvästi painoi takaa hajua muutaman metrin sivuun ja Nipa kadottikin jäljen. Juoksi sitten suoraan mun luo, et loppus, anna palkka. Näytin kuitenkin uudestaan, että "jälki" ja Nipa jatkoi heti hakemista ja löysikin sitten jäljen uudestaan ja ajoi loppuun. Tämmöistä harjoitusta lisää siis vaan! Eilen tein jäljen metsään. Annoin vanheta tunnin. Pientä harhailua (max. metri sivuun) oli välillä, mutta olen antanut näin tapahtua, jotta Nipa oppii etsimään sen jäljen uudestaan ja näinhän Nipa on tehnytkin. Nipa keskittyy tosi hyvin jäljestämiseen eikä vilkuile muhun, vaikka pientä harhailua onkin. Mitkään äänet tai toinen ihminen ei haittaa. Jälkikeppien ilmaisua tarttis kans tahkoa, kun se on nyt jäänyt.

Tähän loppuun harvinainen kuva, jossa mä olen Nipan kanssa yhdessä kameran takana. Kiitos Sarah avusta!