Nipan kanssa ollaan eletty siinä rytmissä, mitä viimeiset kuukaudetkin. Uinnissa ei olla edetty vieläkään siihen pisteeseen, että Nipa itse uisi eikä varmaan ihan pian siihen päästäkään. Jalka on ollut nyt aika hyvä ja varovaista vapaanaoloa yritän päästä toteuttamaan. Nipa vaan tahtoo heti saada hepulin, kun hihnasta irti pääsee, että harvoin on siinä mielentilassa, että olisi niin rauhallinen, että vain ravailisi.

Treenien vähäisyydestä huolimatta päätin mennä Nipan kanssa möllitokoon 10.6. Ollaan ennenkin käyty ja Nipa kyllä kaikki liikkeet osaa, estehyppyä lukuunottamatta, siinä tarvitsee vielä enemmän vihjettä. Ilma vaikutti hyvältä (viileän sateiselta), jotta Nipa olisi virkeä tekemään. Paikanpäällä oli kuitenkin hiostavan ukkosmaista ja Nipa liehottikin kuin pahimmallakin helteellä. Kenttä oli myös nurmipohjainen, mikä on meille se huonompi vaihtoehto, kun Nipa rupeaa herkästi haistelemaan. Suoritukseen lähdettiin kuitenkin jo toisena 14 osallistujan joukosta, joten odottelua ei tullut paljoa.

Aloitimme seuruilla, jotka molemmat olivat mielestäni liian väljiä. Nipa jäi sekä kytketyssä että vapaana seuruussa aluksi kauemmas, mutta tiivisti hieman surotuksen loppua kohden. En ollut kuitenkaan itse niihin tyytyväinen, vaan täytyy treenata lisää. Treeneissä on vaan ollut tosi tiivistä lyhyillä matkoilla, että ehkä on sielläkin vaan pidennettävä matkaa. Tai sitten mun jännitys vaikuttaa niin paljon Nipaan, että jättää kunnon ilmarakoa. Sitä onkin sitten hankalampi korjata...

Liikkeestä maahanmeno oli hidas, kuten aina, mutta meni käskystä. Jostain syystä takaisin perusasentoon nousu jäi vajaaksi, mitä ei ole ennen tapahtunut ja jouduin antamaan toisen käskyn. Hitauteen tuomari totesi, että voi olla koiran tempperamentille ominainen piirre. Luoksetulo oli muuten hyvä, mutta asento oli edessä vino. Liikkeestä seisominen oli mielestäni ok. Vähän Nipa hiippaili käskyn jälkeen perään, mutta muuten ok. Estehyppy otettiin sääntöjä matalammalla esteellä mun pyynnöstä, mutten usko sen vaikuttaneen arvosanaan, kun muutkin kilpailijat saivat niin tehdä ja selitin meidän tilanteen. Ekasta käskystä Nipa ei hypännyt, mutta toisesta meni, kun hiukan vartalolla avitin.

Paikallaan makuussa Nipan molemmin puolin tuli nartut, jotka saivat Nipan piippaamaan niiden perään ennen suoritusta. Suorituksen aikana ensin toinen narttu nousi ja hiippaili pois paikalta, jolloin omistaja kävi laittamassa sen takaisin. Sen jälkeen toinen nousi, jonka omistaja kävi laskemassa takaisin makuulle. Nipa pysyi kylmän rauhallisena paikallaan ja tuomari kehui vuolaasti sitä ja olisi antanut arvosanan 11, jos olisi voinut. Tästä olen erittäin iloinen, kun paikallaan makuuta ei juuri ole harjoiteltu ja tilanne oli Nipalle ehkä vaikeimmasta päästä. Luoksepäästävyydessä ei ollut ongelmia myöskään.  Tätä jopa harjoiteltiin reilua tuntia ennen kotona kerran...

Tällä treenimäärällä olin siis erittäin tyytyväinen Nipan suorittamiseen. Paaaaljon lisää treeniä vielä vaaditaan, ettäkö oltaisiin mun asettamalla kriteerillä, mutta tästä jatketaan!