Tovi kulunut viime kirjoittelusta, mutta eipä Nipan arkeen mitään ihmeempää tällä hetkellä kuulukkaan. Pikku hiljaa porskutetaan eteenpäin ja vieläkin onneksi ilman takapakkeja.  Muutama viikko oli tuossa väliä hieronnalla, vesijumpassa kyllä käytiin joka viikko. Maanantaina oli sitten vuorossa taas hierontaa, mutta höystettynä akupunktiolla. Meillä kun on käynyt niin hyvä tuuri, että fyssarimme Tanja on alkanut opiskella myös sitä. Nipalle laitettiin muutama neula rauhoittaville alueille ja sitten jäykille alueille avaamaan jumia. Reilun vartin neuloja pidettiin, yksi mm.keskellä Nipan päätä "antennina".  Hienosti pysyi poika paikallaan eikä välittänyt yhtään neuloista.

Jumit aukesivat ihan kivasti ja nyt sovittiin, että jatketaan tunnin käyntejä niin kauan, kunnes kävelee kunnolla ettei mene jumiin. Varovaista mäkitreeniä ollaan metsäpolulla tehty ja hyvin Nipa on ne jaksanut. Omistaja sitten liehottaakin sitäkin enemmän perässä..  Metsässä onkin nyt todella hyvä mennä, kun on pehmeä jalan alla.

Ruokaa muutettiin nyt taas sen verran, että jätettiin broilerin siivet pois, kun eivät tuntuneet Nipan mahassa sulaavan tarpeeksi, kun hotkasi ne melkein yhtenä suupalana. Nyt Nipa saa sian sydäntä, naudanjauhelihaa sekä hevosenrasvaa, että se painokin alkaisi hiukan nousemaan.