Nyt onkin päässyt pieni tauko tulemaan kirjoitteluun, mutta eipä tässä nyt mitään kummempaa ole tapahtunutkaan. Toukokuun alussa tuli kasvattajan opastuksella hankittua Nipalle jälkivaljaat ja niiden kanssa ollaan siitä asti jäljestetty. Nipa ei tainnut edes pukemis jälkeen huomata, että jotain erilaista on päällä. Jäljeltä olen nyt yrittänyt jättää nameja pois, mutta vaiheessa on ja pahasti. Nipa kun tuntuu jäljestävän vain niitä nameja eikä ymmärrä siitä tallotusta maasta. Tää viikko on nyt ollut jäljen osalta taukoa, kun ollut muuta kiirettä, mutta asiaan paneudutaan taas viimeistään ensi viikolla, kun mulla töistä vähän vapaata.

Uimisessa ollaan nyt otettu seuraava askel. Ostin Nipalle pelastusliivit, kun fyssari suositteli ja vielä tuttukin sanoi, että niitä olisi aina hyvä käyttää koiran uidessa, niin ei tule paikat kipeeksi. Nämäkään eivät Nipan menoa tuntuneet häiritsevän, mutta rohkeus tulla syvemmälle puuttui. Niinpä sitten eilen pakotin varovasti syvemmälle, että joutui uimaan ja pidin pannasta kiinni ja ohjasin. Hyvin sujui! Vähän Nipaa jännitti ja heti piti päästä rantaan puristelemaan vedet pois, kun vesi on ällön märkää! Silmänisku Huomenna taas uinti päivä, niin saas kattoa pistääkö Nipa enemmän hanttiin vai tuleeko rohkeammin. Kuumilla ilmoilla olen huomannut, että menee jo itse mieluusti kahluuttelemaan lammikoihin, mitä ei ole ennen tehnyt.

Tottista ollaan hiukan otettu, mutta todella varovaisesti lyhyitä treenejä. Ihan kivasti on sujunut, ellei viime maanantaista kuumaa päivää lasketa, jolloin Nipa oli kuin löysä lehmä..