Viime viikko oli treenien täyteinen. Maanantaina mentiin tosiaan Rymättylään ohitustreeneihin ja Nipan kanssa sujuikin todella hyvin.  Hilska sai koiriensa kanssa juosta vierestämme, ne saivat haukkua, "öhistä" ym. eikä Nipa välittänyt. Treenit menivät sen verran hyvin, että Kaisa lupasi tulla keskiviikkona jo sittenkin meille kotiin, kun aluksi oli sovittu, että menemme vielä Rymättylään.

Keskiviikkona Kaisa löysi meille pienen maakunta-ajelun jälkeen () ja otimme alkuun ihan helpon ohituksen, hiljaisen narttukoiran ohi. Sitten uroskoiran ohi, joka ääntelehti ja "miehitteli". Sitten vapaana oleva koira tuli vastaan ja lopuksi koiria pyöri siinä ympärillä, kun keskusteltiin Kaisan kanssa ja Nipa ei välittänyt! Torstaina mentiin Naantaliin treenaamaan yleiselle kaupan pihalle kahden muun ohitusongelmaisen kera. Nipan kanssa ei ollut mitään ongelmia, kun kaupungilla ei ennenkään ole ollut varsinaisia ohitusvaikeuksia. Kaisa provosoi jälleen treenien loppuvaiheessa haukkuvilla koirillaan ihan vieressä, mutta niin vain Nipa luopui niistäkin. Kotiläksyksi tuli luonnollisesti hakea ohitustilanteita ja pitää niistä kirjanpitoa, miten sujuvat.

Sunnuntaina Liedossa tulikin yksi uros(?) dalmis pyörätiellä vastaan ja Nipa käyttäytyi mallikkaasti, vaikka se rupesi juuri kohdalla örisemään. Tänään maanantaina oli sovittutreeni tuossa kodin läheisellä pyörätiellä, haukkuvan nartun kanssa. Nipa luopui kivasti, mutta sitten mun palkitsemistieheys oli liian pitkä juuri kohdalla ja meinasi mennä överiksi. Käveltiin toisistamme vähän matkan päähän, niin että näköyhteys katkesi ja otettiin uusiksi. Sitten sujuikin ilman mitään hötkyilyjä.

Männä viikolla tein myös metsään kaksi jälkeä. Toinen oli n. 100m ja toinen vähän lyhyempi. Nipa ajoi molemmat tosi kivasti, mutta totesin, että niitä kuivanappuloita on saatava, sillä muurahaiset olivat jo löytäneet makupaloille.

Viikonloppuna olin Liedossa Maija-Liisa Kajasteen koulutuksessa. Paljon sai uutta ajateltavaa koulutukseen ja uusia näkökulmia. Sunnuntaina otin Nipan kanssa pienen tottipätkän ja tultiin porukalla siihen tulokseen, ettei vielä edes kannata ottaa mitään ihmeempää pitkää pätkää, kun kipeä jalka haittaa suorittamista. Nipan paikka perusasennossa ja seuruussa oli kuitenkin kuulemma hyvä ja ohjaaja sai kehuja rauhallisuudesta ja jämptiydestä.Ja mä ajattelin, että mut käsketään heti autoon häpeämään! Tästä nyt siis vaan jatketaan pienissä pätkissä ja luoksetuloa kans, sillä se jää liian irti.

Tällä viikolla on ohjelmassa ainakin keskiviikkona vesijumppa ja torstaina taas Naantalissa ohitustreenit. Pari jälkeä vois kans koittaa kerjetä tallomaan ja järvikin on kuulemma sulanut, että jos vaikka pääsis uittamista pian kokeilemaan!